Korurasioita ja kirjontaa...

Lasten syntymäpäivälahjat ovat yleensä ennalta arvattavissa ja monesti jopa käy niin, että syntymäpäiväsankari saa samanlaisia lahjoja kaksi. Joten tällä kertaa tyttäreni luokkakaverin syntymäpäivälahja oli omaperäinen ihan rasiasta alkaen.

Tytöthän rakastavat koruja, joten koru sen piti olla ja siihen tein mukaan rasian pienestä ruskeasta pahvisesta rasiasta. Joten tällainen lahjasta tuli rasioineen. =)







Ja mitä kirjontaan tulee, niin tein hahtuvaisia pipoja pari ja värityksensä takia saivat nimekseen Kukkaniitty. Tässä vielä keskeneräisestä hatusta yksityiskohtia. =)

Ja kun kerran vauhtiin pääsin, niin laitan nyt kuvia edellisen viikon hankinnoista.

Eli edellisenä viikonloppuna oli täällä keräily- ja antiikkimessut. Löysin sieltä aivan ihania kortteja ja ne oli pakko hankkia. Aikanaan käytän noitakin kuvia johonkin töihini, mutta nyt laitan kuvia tulevista. Jossain vaiheessa nuo päätynevät koristamaan tyynynpäällisiä tai vaikka tilkkupeittoa.








Eli ensin en muista päivittää tätä ties kuinka pitkään aikaan ja yhtenä päivänä saan sitten jonkun hepulin ja päivitän tätä useampaan otteeseen. Nyt varsinkin kun kamera löytyi.

Villainen eilinen.

Ensinnäkin, talossa on neljä kameraa, joista löytyy kolme, mutta osaan kunnolla käyttää juuri sitä, mikä nyt ei tahdo löytyä, eli kuva liitän tähän myöhemmin.

Eilinen oli, no mielenkiintoinen kai sitä kuvaa parhaiten, varsin vaiherikas päivä. Aamupäivällä pakkasin farmariautoni takaosaan ensin kotoa kaksi säkkiä villaa, sitten ajoin toiseen paikkaan, missä minulla on villaa kerittynä ja lisäsin mukaan vielä viitisen säkkiä sieltä, eli auto oli varsin lampaan hajuinen kapistus.

Kun sain pakattua nuo kaikki autoon, otin ja lähdin ajamaan kohti Mikkeliä. Siellä on kaksi paikkaa, missä on käytävä aika ajoin. Toinen oli Taljatukku ja toinen Pirtin Kehräämö. Eilisen keli olin se mikä teki päivästä varsin mielenkiintoisen. Viiden minuutin sisällä saatoin ajaa sankassa lumisateessa, seuraavaksi taivaalta tuli vettä, tai rakeita tai vaihtoehtoisesti, aurinko paistoi todella kirkkaasti. Vaihteleva sää siis ja mielenkiintoinen ajokeli.

Taljatukusta hain taljoja, joista aion piakkoin muokata ensinnäkin pulkkaan sopivia pieniä taljoja, lisäksi suunnittelin tekeväni pieniä lemmikkielämelle tarkoitettuja petiin sopivia taljoja ja mukana on myös isompia taljoja, joita voi käyttää moneen tarkoitukseen. Kuten esim lakanan alle lämmittimeksi, mikä on varsin ihana lämmitin jos sattuu kärsimään kivuista. Toki noita voi käyttää sohvallakin sekä nojatuolissa, mielikuvitus on varmaan tässäkin rajana.

Seuraavaksi ajoin kehräämölle ja vein sinne villaa ja ostin sieltä ison kasan lankoja, huovutusvillaa ja hahtuvia. Ja tämän jälkeen ajoin sittenn kotiin. Pitkä päivä ja paljon tapahtumia, mutta ehjänä kotona ja taas paljon kaikkea, mistä voi tehdä vaikka mitä.

Kuvakin olisi, jos se vimmatin kavera vaikka vastaisi missä se on, kun sitä huhuilen. Eli kuva tulee todellakin vasta sen jälkeen, kun kamera suostuu tulemaan pois piilostaan.









PS. Kamera ei vastannut, koska se oli miehen mukana apuna muuttokeikalla. Kavala kamera, karata noin...

Koristetyynynpäällisiä..

Tämä alkoi jo viime viikolla, kankaiden valinnalla. Lisäksi päätin tehdä vähän pienempiä koristetyynynpäällisiä, kuin aikaisemmin. Koko on tällaä kertaa noin 40 cm x 40 cm. Ja hain vähän romanttisempaa ilmettä, kuin aikaisemmin.

Kankaat kun olin valinnut, alkoi se vaikea vaihe. Mitkä kuvat laitan noihin tällä kertaa, mikä sopii tyylillisesti ja se ei aina ole niin yksinkertaista. Joten viikonloppuna kului viitisen metriä kangasta ja noin 12 metriä erilaisia pitsejä.

Nyt alkaa seuraavaksi se viimeinen vaihe, jolloin teen viimeistelyt ja ompelen nuo valmiiksi. Osa noista on jo varattu. :)

Kuvat tosin eivät ole parhaita mahdollisia, mutta nuo ovatkin vielä kesken.

Kangaskaupat ovat vaarallisia.

Kävin tänään pikaisesti Eurokankaassa. Löysin todella kivan kankaan, josta osan laitan kyllä muidenkin iloksi, eli huutonettiin. Kankaassa on herttaisia, kauniita ja hienostuneita jouluun liittyviä kuvia, josta saa tehtyä joulukoristeita, tai laittaa niitä vaikka kortteihin. :)

Pitää huomanna lisäillä tänne kuva, koska nyt kamera on tietenkin laturissa, koska simahti ennen ensimmäistä kuvaa.

Lumihiutaleita lapasissa...

Neuloin valkoisesta hahtuvasta lapaset, jotka huovutin pesukoneessa pesupähkinöiden kanssa. Kun lapaset olivat kuivat ja muotoiltu malliinsa, otin kangasta jossa oli noita lumihiutaleita ja leikkasin niitä irti, sekä ompelin ne kiinni huolellisesti lapasten selkämykseen. Lisäksi ompelin lapasen reunaan koristepunoksen joka sopi väreihin ihanasti.

Ja tällaiset niistä tuli sitten :)

Tästä se alkaa,

nimittäin jouluun varautuminen.

Muutamaan tapahtumaan pitää varautua. Ja näin ennen joulua osa ihmisistä alkaa valmistautumaan lahjaostoksiin. Joten, lähiaikoina ei ole mitään epäilystä, mihin käytän ns. vapaa-aikani. Onneksi omat joululahjahankinnat, tai tehtävät ovat jo valmiina :)

Nyt kun olen totaalisen flunssainen ja ei jaksa oikein mitään hyödyllistä tehdä, kuten esim. ommella, voi aina neuloa. Tässä tämän päiväiset neulomani pikku lapaset, jotka seuraavaksi päättelen ja laitan odottamaan muutakin punaista huovutettavaa.

Seuraavat lapaset ovat jo työn alla ja illalla veikkaan toisen niistä olevan valmis.

Vuodet kuin kuiskauksia...

Tämän blogin ei ole tarkoitus kertoa minusta ihmisenä, kuka olen ja millainen elämäni on. Tämän tarkoitus on pääosin kertoa siitä, mitä käsitöitä teen tai millaisia niistä tulee, jo ennenkuin ne ovat valmiita.

Tämä teksti on toisenlainen, tämä on muisto. Kipeän kirpaiseva muisto, mutta samalla kaunis ja herkkä. Samalla tämä on osoitus siitä, ettemme unohdu, vaikka olemmekin jonain päivänä poissa.

Nyt on kulunut jo nelisen vuotta siitä hetkestä, kun lähdit ikuiselle matkallesi. Toivon hartaasti, että sait siitä jotain, kun olin siinä läsnä, kun elämäsi päättyi. Se oli elämäni pelottavin kokemus ja samalla olen vuosien varrella liittänyt sen yhtä järisyttäväksi kokemukseksi, kuin lapsen syntyminen maailmaan.

Minä jäin kaipaamaan jotain sellaista, mitä vielä ei ollut olemassa, mutta tajusin myös niiden viikkojen varrella, ettei sitä koskaan tulisikaan. Sinä lähtisit ja me muut jäämme kaipaamaan, mutta jatkamme matkaamme tällä planeetalla. Meille kaikille käy lopulta niin kuin sinulle, me kuolemme ja vain muistot jäävät. Ne arvokkaat muistot, joita ei ehkä edes aika haalista.

Pihalla pihlaja, jonka istutin sinun muistollesi, kasvaa ja vahvistuu vuosi vuodelta. Ja pihlaja siksi, että se oli sinun puuhoroskooppisi puu. Samalla se jotenkin todellakin kuvasi sinua kauniisti.

Pihalla kasvaa edelleen myös ruusu, se, jonka kesän viimeinen kukka avautui sinä päivänä kun kuolit. Lajikin oli kuin suunniteltu siihen, mitä merkitsee nyt minulle, eli Peace. Värit olivat sinun lempivärejäsi. Vaikka tiedän sen olevan sattumaa, kun puhkesi kukkaan tuota päivänä, mutta minulle se jäi kuin jäähyväisiksi sinusta, sinä käsittämättömän kirkkaana syyspäivänä.

Kaipaan sinua ja räiskyvää, elämäniloista huumoriasi. Mutta samalla huomaan päässeeni jotenkin jo eteenpäin siitä kirkkaasti syksyisestä päivästä, kun lähdit ja huomaan hiljaa hymyileväni sen päivän muistoille, hellän haikeasti tosin.

Tämän kuvan otin sinä iltana, kun sinä poistuit tästä maailmasta. Tämä on sinulle omistettu aina. Ja kun tuo kukkii, muistan sinut.

Tällaista voi tehdä hahtuvasta. Eli ihan ensimmäiset huovutetut neuleet.

Nämä tein parisen vuotta sitten Pirpanalle. Nykyisin toki malleja ja tuotteita on paljon tullut lisää, mutta tuon hahtuvan värit saivat minut kiinnostumaan hahtuvasta materiaalina ja mitä kaikkea siitä voi tehdä. Materiaalina suhteellisen helppoa työstää ja tuloksena on ihanan pehmoisia, lämpimiä neuleita, jotka ovat vielä kestäviäkin. Nopeasti huomasin sellaisen seikan, ettei Huopasesta neulottu ja huovutettu tossu kestä läheskään yhtä pitkään kuin hahtuvasta neulottu ja huovutettu.

Nuoremmalle tyttärelleni tekemä tilkkupeitto oli aika pitkä projekti, mutta ehkä se kannatti... :)

Batiikkitilkut värjäsin itse aikanaan, lisäksi kukat painoin itse, eli nuo auringonkukat. Pitsin löysin huutonetin kautta, mutta sitä kannatti etsiä. Noin tuosta tuli aika näyttävä kokonaisuus lopulta. :) Ja mikä tärkeistä, Pirpana tykkäsi siitä kovasti.

Jospa lisäisin tänne sellaisiakin töitäni, jotka olen tehnyt aikaisemmin.

Tämä peitto syntyi kahdesta vanhasta lakanasta ja verhoista, joissa oli ihana kukkakuvio. Tämä ihanuus on toki jo lähtenyt maailmalle aikoja sitten, mutta kuvat toki säilyvät. :)

Eli tästä lähdin liikkeelle.



Tällainen peitosta lopulta tuli...



Ja tässä pari kuvaa yksityiskohdista.

Viikonloppuna häämöttää edessä alkava markkinakausi.

Eli ensimmäiset markkinat tänä syksynä on nyt tulevana sunnuntaina ja se aiheuttaa vähän kiireitä täällä. Mutta onneksi on aina vähän varastoa tuolla ja osa on toki huutonetissä, mutta sen voi tarvittaessa tyhjentää ja laitella sitten takaisin ne, mitä jäi myymättä.

Tässä pari pientä yksityiskohtaa eräästä myyntiin tulevasta peitosta.

Joutui hiukan kikkailemaan, ettei housut päädy ihan roskikseen

Mutta kun Pirpana peri isosiskonsa housut, jotka olivat lähes uudet, mutta eivät kestäneet siskonsa käytössä kuin muutaman viikon ja sitten olikin polvessa isohko palkeenkieli.

Tuossa housuja katselin ja mieleeni tuli, ettenkö voisi hyödyntää nuoremman tyttäreni rakkautta hörsöihin ja vähän korjailla/naamioida rikkoontuneen housunpolven.

Tällainen siitä sitten tuli.



Ja tältä näytti sitten tuo perhoskirjailu, joka housuissa oli jo ennestään, ennenkuin mnä vähän innostuin ja lisäsin siihen säihkettä. :)

Ja toki se kuva unohtui laittaa.

Baby bluessahan todettiin, jotain lasten hemmottelusta.

Meneekö tämä jo siihen osastoon, hemmottelu yleetön? :)

Mutta Pirpana tarvitsi uuden repun ja äitihän lupautui tekemään sellaisen. Tuntien tyttäreni, varustauduin siihen, ettei tuo jäisi noin vähälle hörsölle, mutta tällä kertaa tyttö yllätti :)

Aikoja ennen meitä...

Tämä tilkkupeitto lähti valmistumaan kuin vahingossa, ja siitä tuli aikanaan aika vaikuttava jollain sellaisella tasolla, jota on vaikeaa määritellä. Sitä katsellessa tunsi suunnatonta haikeutta jostain syystä.

Uutta tilkkupeittoa pukkaa sitten. =)

Eilen jo suunnittelin osan väreistä ja nyt on leikattu suurin osa tilkkujakin. Vielä pitäisi valita kuvia peittoon. Osa on jo valittu toki, mutta vasta muutama. Suunnittelu on ihanaa, mutta aikaa viepää puuhaa.

Eilisiltä antiikki- ja keräilymessuilta jäi mukaan muuta kaunis kortti ja niitä tässä uudessa työssä käytän. osan etsin vielä noista jo muualta hankkimistani korteista.

Kai tämä on sitten tehtävä...

vaikka kovasti olen vastaan väittänyt itsellenikin...